Arkeologstigen

Jävressä, jossa Norrbottenin vanhimman asutuksen uskotaan sijainneen 3000 vuotta sitten, on jäännöksiä hautojen, labyrinttien ja uhrikivien muodossa.

Norrbottenin museo on merkinnyt polun, joka ei pelkästään yhdistä muinaisjäännöksiä, vaan ohittaa näköala- ja levähdyspaikkoja. Tältä alueelta löydettiin nk. Jävre-koru, kaunis pronssikoru ajalta 400-600 e. kr. Kopiota tästä myydään mm. Piteån ja Jävren matkailutoimistossa.

Täällä on muutama hautaröykkiö noin 7,5 kilometrin matkalla sekä kaksi 2 kilometrin pituista reittiä.

Pronssiajan haudat Högbergetissa, Lillbergetissa ja Sandholmsbergetissa sijaitsevat korkealla, mutta niillä on kuitenkin meriyhteys, koska meri sijaitsee n. 30-40 m alempana tänään, kuin hautojen perustamisen aikaan. Alue muodostaa läänin tämäntyyppisen suurimman hautakenttäalueen. Hautaröykkiöiden ja muinaisihmisten jäännösten lisäksi, täällä on selviä merkkejä kadonneesta maisemasta. Kiviharjut ja paljaiksi huuhtoutuneet kalliot todistavat merenaalloista tuhansia vuosia sitten.

Haudat ovat usein ryhmissä vaikka useita esiintyy myös erillisinä. Röykkiö on usein pyöreä ja korkeampi kuin tasainen kiviasettelu. Kiviasettelut voivat olla pyöreitä, laivanmuotoisia tai soikeita ja röykkiötä matalampia. Tämän tyyppiset haudat olivat tavallisia pronssikaudella ja niitä löytyy suuresta osasta maata. mutta raja pohjoiseen kulkee suurin piirtein Piteå-joen kohdalla. Ihmiset, jotka hautasivat kuolleet tällä tavalla, elivät Jävren ja Hemmingsmarkin ympäristössä, nykyisen Svensbyn pohjoispuolella. Piteå-joen pohjoispuolella haudat ovat erittäin harvinaisia.
Sandholmsbergetilla on myös niin kutsuttu Makaava kana. Se koostuu suuresta kivestä, joka on sijoitettu kolmen pienemmän kiven päälle. Muinaisjäännös on epätavallinen ja tällaisia löytyy muutoin vain Smålannin rannikolla ja Öölannissa.

Hautapaikkojen läheisyydessä arkeologit ovat löytäneet asuinpaikkamateriaalia. Nk. Jävre-koru löytyi täältä. Se on peräisin Volga-Kama –alueelta Venäjällä ja voidaan määrittää 500-luvulle e. Kr. Tämä osoittaa, että ihmiset Jävren saaristossa ovat kansainvaellusaikana olleet kosketuksissa ihmisiin idästä. Alueella on myös muuntyyppisiä muinaisjäännöksiä, kuten labyrintteja. Labyrinttien tarkoitus on tuntematon, mutta niitä esiintyy Norrlannin rannikkoalueilla. Ehkä ne perustettiin paremman kalaonnen toivossa. Högbergetin labyrintti on päivätty 1200-luvulle.

Högbergetilla on kaksi grillipaikkaa: yksi vuorella röykkiön alapuolella tai toinen pysäköintipaikan lähellä – tänne pääsee myös autolla.

Esite kuvauksilla nähtävyyksistä polun varrella liittyvine karttoineen on saatavissa Jävren ja Piteån matkailutoimistosta.